Äinään kirjapäivien kirjailijavieraat kertovat itsestään ja kirjoistaan.

 

HEIDI VIHERJUURI

Olen Asikkalan Iso-Äiniöltä kotoisin oleva lastenkirjailija ja suomen kielen opettaja, jonka elämä on vienyt Reinin rannalle Kölniin. Reippaasta 7-vuotiaasta Hilja-tytöstä kertova kirjasarjani on saanut innoituksensa lapsuuteni kotikylästä, josta löytyvät edelleen Mansikkatädin, Sadetakkimummon ja Valkoherukkamummon talot. Kirjoittamisen vastapainona opetan suomea, teen junamatkoja Euroopan kaupunkeihin, ahmin kirjallisuutta ja mietin ilmastonmuutosta ja maailman muovimeriä.

 

INA RUOKOLAINEN

Olen tietokirjailija, kirjoittajaohjaaja ja toimittaja Asikkalan Pulkkilanharjulta, lähes Äinään naapurista. Toinen tukikohtani on huvila Kalkkisissa.

Kaksi tuoreinta kirjaani (Suomalaisia sieniruokia 2014 ja 2016) vihjaavat, miksi muutin Lahdesta Asikkalaan: täällä voi sienestää vain astumalla ovesta ulos.

Tykkään myös liikkua pyörällä ja aionkin polkea naapurikylän kirjapäiville. Tie on tuttu, sillä se on osa yhtä reittiä pyöräilyoppaassa, jota varten poljin satoja kilometrejä kauniiden päijäthämäläisten kylämaisemien keskellä. 

 

MILA TERÄS

Olen päijäthämäläinen, nykyään Orimattilassa asuva kirjailija, joka hullaantui kirjojen tuoksusta jo lapsena. Kirjojen tarjoamat ystävät ja seikkailut veivät minut mukanaan ja lopulta tekivät minustakin kirjailijan. Työni tarinankertojana on kuljettanut minut minne milloinkin, esimerkiksi Kyöpelinvuorelle, meren alle kadonneeseen kaupunkiin, Hämärinkäisen kangaspuiden ääreen ja Helene Schjerbeckin mukana 1800-luvun Cornwalliin. Tähän mennessä olen julkaissut lähes parikymmentä kirjaa kaikenikäisille.

 

VIRPI HÄMEEN-ANTTILA

Matkani luovaksi kirjoittajaksi oli pitkä ja vaiherikas. Minusta piti ensin tulla muusikko ja sitten kuvataiteilija. Päädyin Intian kulttuurin tutkijaksi yliopistoon. Proosaa alkoi pukata esille 1900-luvun lopussa. Kirjailijaksi päätymisen takana on krooninen lukutoukkuus, kaikenlaisten kirjojen ahmiminen nelivuotiaasta asti - harakan luonne, jonka takia rakastan keräillä kaikenkarvaista tietoa, ja juoruakan uteliaisuus maailmaa ja ihmisiä kohtaan. Käännösurani alkoi 1990-luvulla, ja esikoisromaani ilmestyi 2003. Tuotantoa on kertynyt 18 romaania, 3 nuortenromaania (yhdessä tyttäreni kanssa) ja 3 tietokirjaa (joista kaksi yhdessä mieheni kanssa). Muuta sälää, novelleja, juttuja ja runoja on koko kopallinen. Syksyllä saan vihdoin myös tohtorinhatun päähäni, vaihteluna koinsyömälle baskerille, johon olen kiintynyt patologisesti kuten kaikkiin vanhoihin asioihin.

ANU HOLOPAINEN

Kirjoittaminen on minulle ammatti, elämäntapa ja addiktio. Olen helsinkiläinen kirjailija, joka tekee kaikenlaisia kirjoittamiseen liittyviä keikkahommia, kuten toimittajan töitä, markkinointitekstejä, kustannustoimittamista ja luovan kirjoittamisen opetusta. Olen kirjoittanut parikymmentä nuorten fantasia- ja tieteisromaania, kaksi ja puoli romaania aikuisille sekä muutamia novelleja. Syksyllä 2018 ilmestyvä Sydänhengitystä on ensimmäinen realistinen nuortenromaanini.

Rakastan kiinnostavia keskusteluja, asioiden ihmettelyä ja pohdiskelua sekä tietenkin kirjoja!

 

HARRI ISTVÁN MÄKI

Lapsuuteni unkarilaisissa hedelmäpuutarhoissa valuin satujen maailmaan. Isoäiti jaksoi teatterikertoilla tarinoita, kuunnella kärsivällisesti höpinöitäni ja innostua niistä. Niinpä teatterista tuli tärkeä osa elämääni hyvin varhain. Koin tarinat kohtalokkaana polkuna; olin polku, jota uteliaan pelokkaana ja toiveikkaana tanssin. Balettikoulu viimeisteli matkani teatterin varjoihin, peileihin ja loputtomiin naamioleikkeihin. Salailahduin Tove Janssonista ja A.A. Milnestä, joiden teoksia luin vintillä, kellarikäytävillä, balettibussissa ja pukukoppien hämärässä. Halusin itsekin kirjoittaa näkyjä, joita sanojen taakse kätkeytyi, ja kokea olevani taas lapsuuteni hedelmäpuutarhoissa. Kaikki oli niin totta ja samalla lempeää valetta, että se viilsi suloisesti.

 

Monien kirjojen, näytelmien ja satujen jälkeen olen yhä samassa paikassa. Olenko sokeutunut vai oppinut näkemään? Sitä en ehkä koskaan saa tietää, mutta näistä tiloista syntyvät haikean hassut ja surullisen pehmeät tarinani.

 

MARJA TOIVIO

Olen järvenpääläinen kirjailija.  Esikoisteokseni lisäksi olen julkaissut asianajajamaailmaan sijoittuvan trilogian Lastani et tapaa, Lain yläpuolella ja Kuka lasta varjelee.

Ei, en kirjoita dekkareita, vaikka olen entiseltä ammatiltani juristi ja satsaan romaanin jännitteeseen. Kirjoitan ajankohtaisista, yhteiskunnallisista aiheista, kuten lapsen asemasta vanhempien eroriidoissa. Trilogiani keskushahmona seikkailee ja sekoilee nelikymppinen asianajajanainen. Rankoista aiheista huolimatta romaanini eivät ole synkkiä. Syksyllä 2018 minulta ilmestyy teos Lapsilta kielletty, joka keskittyy netin parisuhdemarkkinoiden iloihin ja vaaroihin.

 

ELINA PULLI

Kirjoitan lapsille loruja, ammattikasvattajille liikuntakirjoja ja naisille dekkareita. Uusin runokirjani on Sylisampo. Pitkän proosan osalta toisinkoinen on tekeillä. Muun kirjoittamisen lisäksi harrastan Stand uppia ja lavarunoutta. Olen suunnitellut useita lautapelejä, käsikirjoittanut liikuntaleikkejä telkkariin ja sanoittanut lauluja. Helsingissä vietetyn lapsuuteni parhaimmat pihaleikit kirjoitin nykylapsille sopivaan muotoon: Hyppisleikit ja Twist-leikit.

 

Omaksikin yllätyksekseni olen virkanainen, espoolainen varhaiskasvatuksen asiantuntija ja KM. Kirjoittamista opiskelin Jyväskylän Yliopistossa ja Oriveden opistolla. Maratonit on juostu ja lapset laitettu maailmalle. Nykyään pidän pääkroppani kunnossa kirjoittamalla Pulina Elli -blogia.

JOHANNA VENHO

Asun Espoossa metsän reunassa, vanhassa omakotitalossa, missä kirjoitan kirjoja aikuisille ja lapsille. Olen julkaissut parikymmentä omaa teosta ja osallistunut useisiin antologioihin. Tuorein lastenkirjani, Hanneriina Moisseisen kuvittama Kaksi päätä ja kahdeksan jalkaa, voitti Kariston Rohkeus-kirjoituskilpailun. Tarina kertoo pienestä Amirista, joka ei osaa kunnolla suomea, mutta uskaltautuu silti kirjoittamaan uudella kielellä runon. Viime vuonna ilmestyi myös viides runokokoelmani, Saaren runot. Siinä puhutaan veneistä, äideistä ja erilaisista saaliista. Äinään kirjoitusretriiteissä aion syventyä kirjoittamaan 2019 ilmestyvää romaaniani.

Kirjoittamisen ja lukemisen lisäksi minua kiehtoo jalkapallo, myytit, lähi- ja mikrohistoria ja metsissä liikuskelu.

MIKA PEKKOLA

Olen syntynyt 1979 Haminassa, jossa vietin nuoruuteni ja lapsuuteni. Lähdin opiskelemaan historiaa ja filosofiaa Jyväskylän yliopistoon 1999, mistä valmistuin aluksi maisteriksi ja myöhemmin tohtoriksi 2010. Tutkin väitöskirjassani saksalaissyntyisen sosiaalipsykologi Erich Frommin käsitystä moderniteetista. Valmistumiseni jälkeen keskityin kaunokirjallisuuteen ja muutin Espooseen. Esikoisromaanini kertoo uskonnollisessa yhteisössä elävästä Aamusta, jonka intensiivinen tunnemaailma ja kehollisuus joutuvat ristiriitaan kurittavan ja normittavan yhteisön kanssa. Toinen romaanini käsittelee 1500-luvun alun Svaabiassa leviävää kulkutautia, joka ajaa ihmisiä tuntemattomasta syystä hulluuteen. Kirjojeni toistuvia teemoja ovat valtakritiikki, muukalaisuus, kehollisuus, tietoisuuden eri tasot sekä yhteiskunnallisuus.

JUSSI HUHTALA

Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalla, mutta olen asunut Helsingissä jo 25 vuotta. Alkuperäiseltäni koulutukseltani olen venäjän kielen kääntäjä, mutta monien vaiheiden kautta päädyin toimittajaksi. Päivätyönäni toimin tällä hetkellä elokuvalehti Episodin toimituspäällikkönä, iltaisin ja viikonloppuisin kirjoitan toista romaaniani.Esikoisromaanini Ukkosenjohdatin ilmestyi syksyllä 2017.

 

ANNA MARIA MÄKI

Olen Espoossa asuva kirjailija ja tarkkailija. Synnyin Oulussa ja suonissani virtaa villi pohjoispohjalainen veri. Kävin suomen kielen ja kirjallisuuden opintojen ohella lukuisia kirjoittajakoulutuksia, eli olen niitä pahamaineisia koulutettuja kirjailijoita. Esikoisnovellikokoelmani julkaistiin 2005 ja se sai paljon huomiota. Sen jälkeen olen julkaissut lyhytproosaa, tietoa ja lastenkirjan. Olen kirjoittanut paljon enemmän kuin julkaissut, mutta se lienee tavallista. Nyt on työn alla romaani.

 

SEIJA HELANDER

Nautin tapahtumien järjestämisestä ja kirjojen lukemisesta. On ihanaa tuoda Äinään kirjapäivät jo toistamiseen kotikylälleni Iso-Äiniölle! Kirjailijana kirjoitan proosaa, runoutta ja esseitä. Osa teoksistani on julkaistu sukunimellä Vilén, tuoreimpien kannessa lukee Helander. Uusin kirjani on elokuussa kauppoihin kulkeutuva Tauno ja Nelli - Hirmuinen Sanahiiri, joka jatkaa viime vuonna alkanutta Tauno ja Nelli -lastenkirjasarjaa.

Ravistelen mielelläni ennakko-oletuksia ja kokeilen erilaisia taiteen muotoja. Parasta on kuitenkin aina sanojen kauneus, kielen äärelle keritty onni.

KALLE NIINIKANGAS

Olen neljän lapsen isä ja perinnerakentaja. Asumme Vantaalla vuonna 1908 rakennetussa mansardikattoisessa hirsitalossa. Pyöritän päätoimisesti Enostone-pienkustantamoa, johon tulin jo sen perustamisvuonna 1999 runoilijana. Minulta on julkaistu runokokoelmia, käännöskirjallisuutta, matkakertomuksia ja -oppaita. Viimeisin kokoelmani Tervetuloa Mongoliaan on runoelma Downin syndroomasta, isyydestä ja yksilönkehityksestä.

 

Esitän runoutta suomeksi ja englanniksi, organisoin työpajoja lapsille ja aikuisille ja olen järjestänyt maahanmuuttajien kotoutumista edistävään sanataidetoimintaa. Työskentelin aikuissosiaalityössä 19 vuotta, pääasiallisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa ja päihdehuollon asumispalveluissa. Olin myös useita vuosia taiteilijajärjestö Kiila ry.n hallituksessa, v. 2014-2017 järjestön puheenjohtajana.

JANI SAXELL

Olen Helsingissä asuva hilpeä slaavimelankolikko. urbaani havumetsäpunkkari ja amerikkalaisen populaarikulttuurin kasvattama vihervasemmistolainen. Tämän kaiken lisäksi olen kosminen kotiseutukirjailija, lähihistoriaan suuntaava maaginen realisti ja - mikä tärkeintä - seitsemän kirjan ja kolmen lapsen isä.

Lealiisa Kivikari

Olen lahtelainen sanataiteilija, runoilija ja kolumnisti. Olen kirjoittanut monia lajityyppejä urani aikana, mutta runous on kuitenkin laji, joka on kuljettanut minua läpi elämän. Minulle on ominaista monitaiteellisuus. Runot laajentuvat, putoilevat kirjan kansien välistä ulos; muuntuvat videoiksi, sävellyksiksi, maalauksiksi tai esitettävään muotoon. Tämän vuoden runollisia kohokohtiani ovat olleet neljännen runokirjani, Rakkaudelman, ilmestyminen ja yhteistyö japanilaisen runoilija Naha Kanien kanssa. Kirjoittamisen positiivisen ja salakavalan rutiinin opin kirjoittaessani Lahden yleisradiolle pakinoita kerran viikossa, seitsemän vuoden ajan. Olen kirjoittanut myös kuunnelmasarjoja, musiikkidraamoja, käsikirjoituksia ja näytelmiä. Kirjoittamisen lisäksi maalaaminen on minulle merkittävä luovuuden lähde. Olen maalannut parikymmentä vuotta Vedic Art-menetelmällä ja pitänyt myös taidenäyttelyitä. Oman taiteellisen työskentelyni ohella opetan luovaa kirjoittamista ja sanataidetta.

 
 
 
 
 
 
 
Pysy ajan tasalla

Tilaa Äinään kirjapäivien infokirje sähköpostiosoitteeseesi

@2023 by NWS. Proudly created with wix.com

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now